MovieMondayn kuudetta haastetta ei vaihteeksi tarvinnut juurikaan miettiä. Joudun väistelemään tämän takia lentäviä kirveitä, mutta itse julistan nyt etten pidä lainkaan Alfred Hitchcockin elokuvasta Linnut.Myönnettäköön, että katsomisesta on nyt jokunen vuosi. En siis muista elokuvan jokaista yksityiskohtaan tarkasti, mutta ne muistikuvat jotka mielessäni vielä ovat eivät ole juuri mistään kotoisin. Sen perusteella mitä olin etukäteen elokuvasta kuullut, odotin paljon. Jouduin kuitenkin pettymään pahasti, eikä elokuva pelottanut juuri lainkaan vaikka olin aikamoinen vellihousu niihin aikoihin kun leffan katsoin. Elokuva oli pitkäveteinen ja vaikka säikyttelyä olikin niin jäi sellainen olo, ettei sinänsä ihan hyvästä ideasta oltu puristettu kaikkia mehuja irti. Lintujen hyökkäilystäkin meni viimeinen puhti siinä vaiheessa, kun tajusin lintujen rääkäisyjen kuulostavan lähinnä kiukkuisilta kissoilta, joiden hännän päälle joku oli mennyt astumaan. Lisäksi lintujen joukossa piti olla jotain typeriä lokkeja, jotka ovat kaukana vakavasti otettavasta kauhuleffan eläimestä. Lokeista tulevat mieleen lähinnä täyteen paskotut mökkilaiturit.
Elokuvan loppu oli tylsä ja kruunasi pettymyksen. Linnut vain hyökkäiltyään kylliksi möllöttivät paikoillaan ja katselivat kun sankariperhe körötteli kaikessa rauhassa pois. That's it. Olisivat nyt iskeneet päälle ja repineet kaikilta suolet pihalle, kun kerran niin hurjia otuksia ovat. Seonneista linnuista kertovan elokuvan jälkeen olisi kuulunut vältellä kaikkia siivekkäitä vähintään viikon ajan, mutta yksikään lintu ei herättänyt minussa muuta reaktiota seuraavina päivinä kuin ajatuksen "Katsoinpas linnuista kertovan elokuvan viikonloppuna. Eipä ollut hyvyydellä pilattu".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti